sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Huumoria peliin

Syyssunnuntain aloitin taas aamulenkillä ja laulamalla G:lle laulukirjasta pari enkunkielistä laulua. Hassua miten lasten kanssa sitä kyllä oppii olemaan häpeämättä yhtään mitään, mitä siitä jos kuulostan rääkyvältä varikselta, ainakin 2-vuotias arvostaa mun lahjattomuutta!

Tapasin Josefinin ja Jessican Vieux Portin keskustassa ja suunnattiin Le Panier-nimiselle alueelle. Siellä kävin siis silloin Rosan kanssa, kun oli mun eka viikonloppu täällä. Ihana tunnelmallinen kortteli, täynnä vanhoja taloja ja kujia ja värikkäitä ikkunaluukkuja. Käytiin myös katsastamassa kirkko, josta voisin ottaa sata kuvaa, se on aivan upean näköinen. Ja valtava! Kierreltiin ja kaarreltiin ympäriinsä. Löydettiin jopa yksi leipomo joka oli auki. Sunnuntaisin kaikkialla on ihan kuollutta kun paikat on kiinni. Ostettiin patonki ja täällä sitä on vaan niin hyvä syödä sellaisenaan, koska patonkien (ja muidenkin tuotteiden) tuoreus on paikallisten leipomoiden kunnia-asia. Yleensä ne on vielä ihan lämpimiä, koska tulee suoraan uunista. Ei puhettakaan suomalaisten ruokakauppojen viikon hyllyllä lojuvista patukoista, joilla voisi varmaan kolkata jonkun tajuttomaksi.






Mentiin myös jälleen kerran syömään frozen yogurtia. No, sepä olikin sitten mun viimeinen kerta. Siellä on töissä yksi älyttömän söötti myyjäpoika, jota aina kuolataan. Tänään kun oltiin lähdössä pois, se hottis hymyili mulle niin nätisti, että olin ihan seitsemännessä taivaassa. Kadulla sitten juoksin Jessican ja Josefinin kiinni (ne oli lähtenyt jo edeltä pois) ja tein muutaman todella riemuidioottimaisen hyppelyn hehkuttaen myyjäpojan ihanuutta ja käännähtäessäni ympäri, siellähän se hurmuri seisoi kadun puolella katsellen myn pyörähtelyä iloisesti naureskellen. Ensinnäkin, riittää, että se pitää mua nyt pähkähulluna. Mutta jos se kaiken lisäksi kuuli mun hehkutuksen sen ulkonäöstä, en tosiaankaan ota riskiä ja astu jalallanikaan enää siihen puljuun. No, onneksi mulla on aina varasuunnitelma nimeltänsä Häagen-Dazs CARAMEL BISCUIT & CREAM. Voi kyllä!!!!



Jos joku ei muka tajunnut, tolla purkilla on päässä kruunu, koska se on kuningasjäätelö.

Kävelyn ja jätskinolaamisen jälkeen mentiin "piknikille" Parc Longchampsiin. Eihän se nyt mikään piknik ollut, koska oltiin syöty jo niin paljon malttamattomina aikaisemmin, ettei ketään enää nälättänyt. Maja-parka, joka liittyi joukkoon vasta puistossa, joutui mussuttamaan pelkkiä viinirypäleitä, koska meillä muilla ahnepossuilla ei ollut nälkä.






Voisin nyt katsoa ennen nukahtamista jakson tai pari ihmeidentkijöitä, koska olen niin nolo. Haluan sen kakkostuotantokauden joululahjaksi. Huomenna koulua, jonka muuten koitan vaihtaa, koska mun sydän itkee verta maksaa 160 euroa kuussa koulusta, kun osa mun kavereista maksaa toisesta koulusta 20 euroa. Joo.

1 kommentti:

piuku kirjoitti...

Nauran vieläkin täällä katketakseni :D :D