Money, money, money

Todella ihana tunne, kun huolehdin mun raha-asioista jo nyt, vaikka en ole vielä edes päässyt Marseilleen asti. Saas nähdä millainen kriisi siellä sit iskee... No ei, oikeesti mä olen nyt koittanut olla tosi säästeliäs ja esimerkiks vähentää turhaa shoppailua, mikä on multa paljon! Mä shoppailen kun haluan lohduttaa itseäni, kun haluan palkita itseni, kun stressaan, kun on tylsää. Lista vaan jatkuu ja jatkuu, mutta onneks en taida olla ainoa tän ongelman kanssa. Pitää varmaan kulkea laput silmillä Marseillessa :D Senhän totta kai tiedän, ettei kukaan au pairina rikastu. Mutta ei se ookkaan se syy, miksi sinne mennään. Samantien olisin voinut jäädä vielä himaan kykkimään toiseksi vuodeksi vanhempien luokse ja tehdä täyttä työpäivää tuntipalkalla Suomessa, ei kiitos. Been there done that.

Niin ja asiasta kukkakaaliin miksi koko rahajuttu tuli edes mun mieleen. Niin kuin mainitsin, ilmoittaudun siis au pair-vuoteni ajaksi kielikouluun. Mulla tulee olemaan tunteja kahdesti viikossa, neljä tuntia per päivä. Eiköhän siinä jotain ala tarttumaan päähän. Tänään illalla olisi sitten tarkoitus maksaa takuumaksu, mikä kattaa samalla ensi vuoden toukokuun ja kesäkuun tunnit. Siellä on siis kuukausimaksu 160 euroa, ei mitään ilmaista puuhaa, mutta tulevan perheenikin mukaan halvin paikka mitä löytyy. On se musta hyvä mennä kouluun ihan sosiaalistumisenkin kannalta, eiköhän sielläkin tutustu kivasti ihmisiin. Ainakin toivottavasti :D Ton alkusumman suuruuden takia nyt vaan luonnollisesti ajatukset alkoi pyörimään että ääks kai mun rahat nyt riittää sitten paikanpäällä jnejne, toi kuukausittainen 160 kuitenkin myös syö kivan summan mun taskurahasta. Onneksi mulla on ihanat vanhemmat ja ne on luvannut sponssata mua kuukausittain, vaikka en tosiaankaan itse pyytänyt! Samalla se tuntuu myös oudolta, koska on viimeiset neljä vuotta käynyt itse töissä ja tottunut hallitsemaan raha-asioitani. Tuntuu hassulta ottaa "lahjuksia", vaikka ei ne tosiaankaan mitään sellaisia ole.

Tosta kielikouluun ilmoittautumisesta tuli mieleen mun mielestä aika huvittava juttu, vaikka kuvaa varmaan aika hyvin ranskalaista mentaliteettia niiden oman äidinkielen suhteen. Ne kielikoulun nettisivut on kyllä englanniksi, mutta entäs sitten kaikki ilmoittautumislomakkeet! Kyllä nauratti täyttää sitä lomaketta ilmoittautuessaan aloittelijakurssille, kun en tosiaankaan edes tiennyt mikä aloittelija on ranskaksi... Google translator ja sanakirja oli ahkerassa käytössä. No, tää on vaan hyvää harjoitusta tulevaan.

Vaikka tässä nyt vähän pientä sivustressiäkin ilmenee, niin 90 prosenttisesti fiilikset on kuitenkin niin innostuneet ja odottavat! Päivä päivältä se lähenee, jippii! (Hehheh, odottakaa vaan mikä avautuminen siinä vaiheessa seuraa, kun pitäisi alkaa pakkaamaan tavaroita, terveisin tyttö, jolle ei ole lainkaan epätavallista röhnöttää matkalaukkunsa päällä mitä mielikuvituksellisimmissa asennoissa yrittäen sulloa sitä kiinni...)

kuva